Kuka tää Börje niinku on?

Olen Honeycoat’s Beverly Hills Beau. Olen syntynyt Hollywoodissa, USA:ssa 16.10.2010 muuttanut sitten vauvana tänne Espooseen Ystävänpäivän tienoilla 2011. Samalla valitsin itselleni uuden nimen (tarinan kerron joskus myöhemmin) BÖR-JE. Se on muinais pohjoismaalainen soturin nimi ja tarkoittaa suomenkielellä ”hän joka auttaa”, googlaa vaikka jos et usko! 

Äidinkieleni on yhä edelleen englanti ja olen käynyt International Therapy Animals järjestön R.E.A.D. Reading Education Assistance Dog koulutuksen myös sillä kielellä. Kukapa ei haluaisi käydä kouluaan äidinkielellään? Ymmärrän kuitenkin jo vallan hyvin suomea ja kotonani puhumme ruotsia, koska perhe on suomenruotsalainen sekoitus. Minä sen sijaan olen maltankoira.

Nyt tänä vuonna teen työtä Tapiolan kirjastossa Espoossa joka toinen viikko – ne parittomat – keskiviikkoisin klo 15.00 – 17.00. Fanihetki on aina ennen kuin aloitamme vastaanoton. Voit tulla rapsutus- ja valokuva-fanittamaan kolmesta puoli neljään. Osoituksena siitä että olen nimenomaan koulutettu Lukuterapiakoira, kannan ylpeänä kouluni huivia. Mahdollistajallani on mukana myös järjestömme kortti. Olen vakuutettu ja myös lukijani ovat vakuutettuja lukusession aikana. 

Kuuntelen tuen lukemista kaikilla kielillä. Olen valmis auttamaan lukija oli sitten kieli mikä tahansa. Rakastan runoja ja suomalaisia muumikirjoja. Punaiset autot ovat silmäniloni. Eniten pidän sellaisista kielistä, joissa on rytmiä ja iloa. En minä vaan lötkötä kuuntelemassa tai nukahda tuosta vaan. Minä aidosti kannustan sinua. Tökin kuonolla ja hymyilen. Minulla on kauniit hampaat eikä ne ole mitkään koirien tekohampaat. (Siskolla on kuoret!) Häntäni heiluu kuin propelli, kun ylität jonkin vaikean esteen tekstissä. Jos oikein tarvitset kannnustusta lukemisessasi, kuiskaan korvaan, lohdutan tai pusutan. Tiedän kyllä mitä voit tarvita. Lukeminen on rankkaa hommaa.

Koska ääneen lukeminen on rasittavampaa kuin itsekseen mielessä lukeminen, ei lukijan tarvitse olla luonani kuin 15 minuuttia. Tohtorit ovat todenneet, että 5 x 15 minuuttia riittää sellaisen tason saavuttamiseen, että itsetunto saa tukea ja tunne siitä, että on ihan hyvä kasvaa. Sen jälkeen osaa jo itse auttaa itseään tarvittavissa jatkotreeneissä. Silloin kun minulle luetaan, on paikalla vain sinä lukijana ja minä Börjenä. Hetki on vain meidän ja tarinan. Mahdollistajani huolehtii siitä, että meidän keskinäistä rauhaa ei kukaan tule häiritsemään. 

Hitaasti hyvä tulee! ollaan ihan rauhassa ja vain me tiedämme miten me luemme. Mahdollistajani etsii sitten lsinulle sopivia kirjoja, joista on kiva jatkaa lukuharrastusta ja ei tule tylsää tunnetta. Stressi ja huoli ovat niin helposti oppimisen esteenä. Toivon niin, että me koirat, kirjaston ammattilaiset, opettajat ja vanhemmat voisimme toimia lukevan Suomen hyväksi. Osallistu Lukeminen tekee hyvää-kampanjaan. 

Googlaa tai kysy lisää kirjastostasi tai Kirjastoseurasta. Rakkauvella Lukukoira Börje

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harkitsetteko Maltankoiran?

Kiitos kirjeestä